Tässä erittäin vapaa kännös lehtiartikkelista jossa olimme Mitsun kanssa mukana. Kännös on tehty minun huonolla suomenkielellä.......

Artikkelin teki Rebecka Ell.

Mitsu

Suloinen kuin hunaja

("söt" on ruotsiksi sekä suloinen että makea)

Tapaan majesteettisen ja kunnioitusta herättävän koiran autokoulu Körkortetin tiloissa. "Onko koira kiltti?" kysyn. Kysymys osoittautuu aivan turhaksi. Muutaman sekunnin sisällä olen hunajankeltaisen innokkaasti häntää heiluttavan japanilaisen akitan pusuteltavana.

Japanilainen akita ei ole aloittelijan koira. Rotua kuvaillaan yleisesti dominoivaksi ja varautuneeksi, ominaisuuksia jotka ehkä olivat sopivia rodun alkuperäiseen tarkoitukseen karhu- ja taistelukoirana. Tämä ei kuitenkaan estänyt Kitti Karhua hakemasta Mitsua kasvattajalta Tampereelta Suomesta. "Olen aina pitänyt pystykorvista ja olen jo kauan halunnut juuri tälläisen koiran"  sanoo Kitti jolla on pitkä koirakokemus ja siksi uskaltautui hankkimaan juuri tämän rodun.

Mutta saiko hän varautuneen ja vaikean koiran? "En todellakaan!" nauraa Kitti ja kertoo kuinka hänen koiransa on sekä kiltti, seurankipeä ja erittäin ihastunut sekä ihmisiin että toisiin koiriin.

Mitsun hyviä ominaisuuksia ajatellen nimenvalinta oli tosi sopiva. Mitsun virallinen nimi Vuorenvarman Jellona oli ehkä vähemmän käytännöllinen nimi koiraa kutsuessa, joten Kitti antoi pennulle japanilaisen nimen joka tarkoittaa hunajaa.

Kitti työskentelee autokoulun receptionistina. Mitsu on päivittäin mukana ja on sekä henkilökunnan että oppilaiden suosikki. "Monet oppilaat tulevat tervehtimään Mitsua senkin jälkeen kun ovat saaneet ajokorttinsa" kertoo Kitti.

Japanilainen akita on harvinainen rotu Ruotsissa ja pentua voi saada odottaa useita vuosia. Mitsu on hieno yksilö ja tavoitteena on valioituminen joskus tulevaisuudessa ja Mitsu onkin jo saanut hienoja arvosteluja näyttelyissä. Ihmisrakkaana Mitsu saa lisäpisteitä tuomareilta pusuttelemalla heitä ja seisoen takajaloillaan näyttäen itse hampaansa.

Töiden ja näyttelyiden lisäksi Mitsu pitää muiden koirien tavoin ulkoilemisesta. Kävelyretkillään Mitsu kantaa mielellään jotakin suussaan. Ei sekään kovin akitamaista vaan enemmänkin noutajamaista. Mitä Mitsu kantaa mukanaan kaikista mielellään? Ratinsuojusta tietenkin. Autokoulussa työskentelevälle se on itsestäänselvää!